Mikä on inklusiivinen?
sisällyttävä, mukaan ottava, yhteiskuntaan ja yhteisöön integroiva- Wikipedian mukaan. Voiko golfyhteisö olla inklusiivinen? Golf on vuosien varrella edistänyt monen fyysisiä ja henkisiä voimavarjoja. Lajin luonne pakottaa ihmisen sirtymään paikasta a paikkaan b. Sirrtyminen jo siinänsä on matkailua, kun kentän saavuttetavuus on yleensä jonkin matkan päässä. Mutta miten inklusiiivinen golfyhteisö on? Maailma muuttuu, on tokaisu joka sopiin moneen asiaan nykyään, niin myös golfyhteisöön. Stereotypiat golfin elitistisestä yhteistöstä murenevat mitä enemmän yhteisöön liittyy jäseniä. Toki steretypioita löytyy , niin varmaan löytyy jokaisessa eri yhteisössä, mutta nykyaajan golfyhteisö on hyvin mukaan ottava ja avoin yhteisö. Kun tutkii mitä inklusiivisuus golfyhteisössä on niin ensin tulee mieleen onko laji edes mahdollinen liikuntarajoitteisille? Moni laji on mahdollista liikuntarajoitteisille, niin myös golf. Esimerkiksi kesällä voi Suomessa osallistua Paragolfareille suunnatun Respecta Tourin kilpailuihin. Nämä kisat ovat avoimia kaikille liikunta-, kehitys-, näkö-, aivo-, tai kuulovammaisille ja elinsiirron saaneille. Kun golf lajina mahdollistaa kaikenikäisille ja kaiken tyyppisille harrastuksen mahdollisuuden niin miten itse harrastamisen paikka tämän mahdollistaa? Jos tutkailee liikuntarajoitteisten mahdollisuutta liikkua alueilla niin yleensä kenttien parkkipakat ovat asvaltoituja ja kynnyksettömiä. Ongelmia voi teettää rappuset itse klubirakenuksiin, nämä esteet on pelaajan tiedostettava etukäteen. Paragolfin ansiosta on monella golfkentälle otettu kiitettävästi huomioon liikuntarajoitteiset. Itse pelaaminen on paljolti pelaajasta itsestään kiinni. Pelaajilla joilla liikuntarajoitteitta voivat liikkua kentällä golfautoilla ja jos on tarpeen käyttää sähköavusteisia golfkärryjä, on sekin mahdollista vuokrata useilta kentiltä. Näen kotimaan golfyhteisöä isona osana matkailuyhteisöä Suomessa, harrastajia on yli 150 000. Jääkiekon ja jalkapallon harrastajia on vähemmän, ehkä luvut kertovat että golfyhteisö on inklusiivinen? Lajin laaja harrastajamäärä sisällyttää hyvin laajan harrastajakunnan, laajuus näkyy varsinkin ikäjakaumassa, voi sanoa että golffia voi harrastaa vauvasta vaariin. Moni senioriikäinen täyttää päivänsä matkustamalla kentälle yksin tai ryhmässä. Lajille tunnusomainen rauhallisuus kiehtoo monia, tämä on varmaan yksi osatekijä joka integroi golfyhteisöön kuulumisen. Minulle inklusiviisuus tarkoittaa että ottaa kaikki huomioon, on ikäystävällinen, muistaa että jokainen on ainulaituinen ja tiedostaa että jokaisen pitäisi kokea itsensä hyväksytyksi. Tätä juuri golfyhteisö on! Elämyskolmio ja elämysten ulottuvuuksista, fake it and make it?
Matkailun päätavoite on elämysten tuottaminen asiakkaille, matkailija hakee kokemuksia ja matkailija toivoo saavansa vastinetta rahoilleensa. Elämyksen tuottajan päätavoite on saada tyytyväisiä asiakkaita, jos tuottaja onnistuu tässä on suuri mahdollisuus saada palaavia asiakkaita jotka mahdollisesti maksaa enemmän uusista mieleenpainuvista elämyksistä. Elämysten tuottajan pitää yrittää tuottaa erillaisia elämyksiä kuin kilpailijat. Elämysten aitouden kokee asiakkaat eri tavalla mutta aitouden tuottaja pitää olla rehellinen itselleen ja tuote pitää olla mitä lupaa sen olevan. Jotta asiakas kokee elämyksen aitouden pitää tuottajan oikeasti tehdä aito elämys. Esimerkkinä jos kalaopas/kalastus lupaa että kalasaalista tulee niin näin on tultava, muuten asiakas kokee että elämys ei ollut kuin luvattu. Elämyksen aitous määrää nykyään paljon kuluttajan osto käyttäytymistä, osto päätökset tehdään elämyksen aitoudesta. Aisiakas toivoo että elämys/tuote valmistettu paikan päällä. Esimerkiksi lähikahvilan munkki, onko paikan oma vai esim Vaasan &Vaasan. Aina itse tehty antaa enemmän elämyksiä vaikkakin Vaasan &Vaasan voi olla äitien tai isien tekemiä myös😀. Samalla voi todetaa että nykyään esimerkiksi Muumi maailma aitous on vähenemään päin, enemmän Made i China. Muumi tuotteita kuin sadun maailmaa. Meneekö tuotteiden osto itse asian elämyksen ohi? Mistä jää kuluttajalle elämyksen muisto, konkreettisesta muistoesineestä vai koetusta elämyksestä? Kun tuotetaan elämyksiä ja matkailua niin voidaan puhua tarinan tekemisestä. Tämän tarinan saa aikaan markkinointi, tarinan on tarkoitus motivoida kuluttajaa. Paikan päällä tarina saa fyysisen tason, kokemuksia tapahtuu ja syntyy. Jatkumo tälle on tarinan älyllinen taso, oppiiko kuluttaja jotain ja oivaltaako hän jotain? Mitä aidompi tarina sen enempi kuluttaja oivaltaa ja oppii. Elämyksien kautta matkaaja kokee asioita, mitä enemmän kokee sen enempi oppii uusia asioita ja mahdollisesti matkailija kokee muutoksia omassa käytätymisessä. |
-Rasmus-
|